8-luokka

13.5.
Viimeinen etätunti ja sointuasioiden testi edessä. MUOKKAUS: Testiaika loppui. Jos testi jäi tekemättä, laita opelle viesti. 
Testi löytyi tästä 8.45 alkaen, suljin testin 10.30. Tekemiseen meni ehkä vartti-20 minuuttia. Tule sen jälkeen tänne treenaamaan jäähyväislaulua. 

Tänä vuonna teemme tämän videona.Treenaa laulu kuntoon kotona, äänitetään ja kuvataan sitten, kun päästään taas kouluun. Soittotaitoiset voivat treenata myös sointuja/soittamista. Ilmoita opelle, mikäli olisit halukas soittamaan. Tai kuvaamaan! Ainakin pari kuvaajaa olisi tarpeen. Sanat alla, ja säestyksen saat päälle tästä linkistä:

Jäähyväislaulu, pianotutorial

JÄÄHYVÄISET (Turvallista matkaa) - Pekka Simojoki
 
1.
   G           D          Em         Em/D
On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa
    C             H7           Em
Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa
    C         G       C         G
Jäi jälki sydämiimme, jälki unelmiin
Am            G         Dsus  D
Teille laulamme nyt näkemiin
 
KERTSI
G                     Em
Turvallista matkaa me toivotamme näin,
   Am7          G        Dsus  D
on aika purjeet nostaa ylöspäin
G                     Em
Turvallista matkaa aalloilla elämän,
Am7          D   G
kanssa hyvän ystävän
 
2.
   G            D         Em          Em/D
Ei huomispäivän teitä voi kukaan aavistaa,
   C           H7       Em
On joskus kyyneleitä ja joskus naurattaa
   C         G      C           G
On yksi joka pysyy, kaiken ymmärtää,
Am7          G          Dsus  D
Jeesus vierellemme aina jää
 
KERTSI
G                     Em
Turvallista matkaa me toivotamme näin,
   Am7          G/B        Dsus  D
on aika purjeet nostaa ylöspäin
G                     Em
Turvallista matkaa aalloilla elämän,
Am7          D   G
kanssa hyvän ystävän

6.5. KESKIVIIKKO
Edelliset tehtävät sujuivat useimmilta hienosti, ja nyt voin esitellä teille tutkimustuloksia. Aloitetaan biisilistasta, jonka olen sekoittanut niin, ettei kukaan voi ainakaan järjestyksestä päätellä, mikä oli kenenkin biisivalinta. Ihailtavan monenlaisia biisejä saatiin listalle mukaan.

8-luokkalaisten mielialanmodausmusiikkia

Toimintamusiikkia

Blinding Lights - The Weeknd

Demonit - William
Tempo - Bess
Coco Jambo – Mr. President

Dwayne Wayne -Eevil Stöö

Fight Song- Rachel Platten

Lucid Dreams- Juice WRLD

Matti ja Teppo- Joka päivä töitä teen

MEDUZA, Good boys- Piece of your heart

Olli Antonio – Ei oo aikaa

Rammstein - Du hast

Salt – Ava Max

Sam Tinnesz-Play with fire

Still Counting-Volbeat

Supalonely BENEE, Gus Dapperton

Survivor- Eye of Tiger

Tyga, Curtis Roach – Bored in the house

Harmitusmusiikkia

Ahti – Pelastat mut taas

Blackbear – Idfc

Eteen ja Ylös-Elastinen

Europe – The final countdown

Family- The Chainsmokers, Kygo

Graveyard – Halsey

Hopeinen kuu: Olavi Virta

Lie to me- 5 seconds of summer

Me & ur ghost – blackbear

Nimetön – Jyrise

OG Ulla-Maija – Syvällä, Pt.2

Red Dot Jake Hill

Roxanne – Arizona Zervas

Sabaton- To hell and back

Sunny – Boney M.

Twenty one pilots- Lane boy

Unthinkable Smiley

Keskittymismusiikkia

300 Violin Orchestra-Jorge Quintero

About Love- Marina

Adi L Hasla – Haluun tietää et sä tiedät
Breathe - Years & Years x2

Heart Attack- Scarlxrd

Jason Derulo-1,2,3

Jr – Älä välitä

Lil Tracy – Heart

Nea, Felix Jaehn- Some say
Nightwish-Amaranth

Popeda - Katsastuslaulu

Rasputin – Boney M.

Romanssi Leif Wager

Roxanne – Arizona Zervas

So Am I- Ava Max

When the party’s over Billie Eilish

Tässä sitten hieman biisien ominaisuuksia:

TEMPOJA

T= toiminta	87	95	100	105	122	165
H=harmitus	67	84	85	117	127	130
K=keskittyminen	73	100	123	120	120	130

Poimin tähän taulukkoon keräämiänne tempoja. Tavallisin toimintaan valitsemanne musiikin tempo on noin sata, mikä on ihmisen tavallista sykettä nopeampi, ja toimii näin herättävänä tekijänä. Tällaisen musiikin kuuntelu nostaa todistettavasti sykettä.

Ikävään oloon sopivassa musiikissa on usein rauhallisempi tempo, lähellä kahdeksaakymmentä. Tosin poikkeuksiakin on, monet kaipaavat aktivointia harmitukseenkin.

Keskittymiseen valitsitte erilaista musiikkia kuin aikuiset, joilta on kysytty näitä samoja asioita. Teidän keskittymismusiikkinne on enimmäkseen energistä 120-tempoista, jonka aikuinen valitsisi juoksulenkille 😁

Intensiteetistä tekemänne arviot näkyvät tässä kuvassa. Jokainen palkki edustaa yhtä kappaletta ja sen saamaa pisteytystä. Keskittymismusiikin tavallisin intensiteetti on 4, harmitusmusiikki on saanut sekä matalia että korkeita intensiteettiarvioita. Toimintamusiikin tavallisin intensiteetti on 3 tai 4.

Meidän tutkimusjoukkomme oli melko pieni, ja osa tutkijoista (mur) ei palauttanut dataa ajoissa, jotta se olisi ehtinyt tuloksiin mukaan. Tässä olisi kuitenkin jo jollekin musiikintutkijalle hyvä koeaineisto, jonka pohjalta voisi tutkia vaikka nuorten ja aikuisten musiikin käytön eroja.

Sitten toiseen asiaan:
Ensi viikolla pidän viimeisellä etätunnilla pienen testin (Google Formsissa) oppimistanne teoria-asioista. Testissä pitäisi osata:

• Muodostaa kolmisointu, duuri tai molli
• Osata pianon valkoisten ja mustien koskettimien nimet
• Muodostaa ylennettyjen ja alennettujen äänten nimet 

Laitan tähän alle kysymyksiä, joita voisin kysyä. Jollet osaa vastata näihin, kertaile asiaa näiltä sivuilta. Jos tulee kysymyksiä/epäselvyyksiä, olen koulupäivän ajan käytettävissä ja vastaan. Ne epelit, joilla on jotakin vielä palauttamatta tietenkin tekevät ahkerasti tekemättömiä tehtäviä. Niissäkin voin auttaa, jos on tarvetta.

Testikysymyksiä

• Muodosta duurisointu F:stä ylöspäin
• Muodosta mollisointu G:stä ylöspäin
• Valitse C-duurisointuun kuuluvat sävelet: C, cis, D, E, F, G, A
• Ylennetty H (eli H#) on nimeltään...
• Alennettu G (eli Gb) on nimeltään...
• Kuvassa A:n vasemmalla puolella oleva musta kosketin voi olla nimeltään joko ______ tai ________.

Oikeat vastaukset saat halutessasi Whatsapp-viestillä. Varmista itse oma osaamisesi 😉

29.4. KESKIVIIKKO
Viime viikolla sain teiltä erilasia biisejä erilaisiin tilanteisiin. Kiitos niistä! Tällä viikolla katsellaan valitsemianne kappaleita hiukan tarkemmin.

Tärkeä ihmisen tuntemuksiin vaikuttava tekijä musiikissa on tempo eli nopeus. Se ilmoitetaan yleensä yksiköllä bpm eli beats per minute. Tempo 60 tarkoittaa siis yksi isku sekunnissa. Tosi tavallinen tempo on esimerkiksi 80.

Toinen asia, joka vaikuttaa kappaleen kokemiseen on sen intensiteetti. Kuinka lähelle musiikki tulee? Tätä voidaan arvioida monenlaisilla asteikoilla, esimerkiksi näin: 

hukkuu taustaan--”tavallista radiopoppia”--käy päälle

Kolmas asia, johon kiinnitämme tänään huomiota on kappaleen tunnelma. Onko se iloinen, energinen, surullinen, aggressiivinen, mietteliäs, riemukas, riehakas, uhkaava vai outo? Nyt ei pidä sekoittaa omia tunteita ("Iha huono ja ärsyttävä piisi") siihen, mitä kappaleessa halutaan esittää. Eli kappale voi olla siirappinen, romantiikkaa tihkuva ja utuinen mutta "hyientykkää" on huono kuvaus. Pidä omat fiilikset tällä kertaa asiasta irrallaan ja keskity siihen, mitä uskot kappaleen esittäjän ja tekijöiden halunneen ilmaista.

TEHTÄVÄ 1. Laita opelle viesti. Mikä tahansa hymiö tms. kelpaa merkiksi siitä, että olet valmis aloittamaan. Saat paluuviestissä 2-3 musiikkikappaletta, joista sinun pitäisi 
a) selvittää tempo* (ohjeet alla)
b) arvioida intensiteetti asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa "seinäpaperimusiikkia" joka tuskin erottuu ja 5 äärettömän intensiivistä, joka käy kimppuun, ja johon ei voi olla kiinnittämättä huomiota.
c) kuvailla tunnelmaa 2-3 adjektiivilla.

Kun olet tehnyt tämän, palauta biisien analyysit opelle tässä muodossa:
Kappaleen nimi:
Kappaleen esittäjä:
Tempo (bpm):
Intensiteetti:
Tunnelma:

*Tempon selvittäminen: Laita biisi soimaan. Taputa sykettä mukana. Hae #free online metronome tai lataa metronomi puhelimeen. Säädä metronomi samalle nopeudelle taputuksesi tai kappaleen bassorummun kanssa. Katso numero, jota metronomi näyttää. Tämä on kappaleen tempo.

😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎😎

22.4. KESKIVIIKKO
Tällä kertaa pääsette hieman tutkimaan musiikkia. Sointuasiaan palataan vielä, älä unohda sitäkään kokonaan. 
Musiikilla voi olla isoja vaikutuksia ihmisen tunteisiin ja vointiin. Ihmiset myös käyttävät musiikkia luonnostaan halutessaan muuttaa olotilaansa tai tunteitaan toisenlaisiksi. Tällä tunnilla keräämme aineistoa tutkimusta varten, ja kaikki kahdeksasluokkalaiset ovat mukana keräämässä vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:

1. Valitse kappale, jota voisit kuunnella, kun haluat motivoitua liikkumaan/siivoamaan.
2. Valitse kappale, jota voisit kuunnella, kun olet vihainen tai pettynyt ja haluat voida paremmin.
3. Valitse kappale, jota kuuntelisit, kun sinun pitää keskittyä tekemään koulutehtävää.

Kirjoita kappaleen ja esittäjän nimi selkeästi ja palauta opelle Whatsapilla/sähköpostilla. Kokoan kappaleista listan kaikille nähtäväksi ensi kerraksi, jotta voimme yhdessä tutkia, minkälaiset musiikilliset piirteet liittyvät mihinkin tunteeseen.

😄😎😖😆😐😄😎😖😆😐😄😎😖😆😐😄😎😖😆😐😄😎😖😆😐😄

15.4. KESKIVIIKKO

Kerrataan vielä sointuasia tänään. Syksyllä pääsemme sitten heti toteuttamaan käytännössä. Palauta tehtävien 2 ja 4 vastaukset opelle Whatsapissa.

TEHTÄVÄ 1. Käy kuuntelemassa Clementine-niminen kansansävelmä. Voit laulaa mukana kertosäkeessä 😁😁

Clementine- video sanoilla

BONUSTEHTÄVÄ: Keksitkö, mitä suomenkielistä laulua lauletaan samalla melodialla? 

TEHTÄVÄ 2. Tutki Clementinen nuottia. Clementine

a) Mitä sointuja löydät?

b) Mitä ääniä sointuihin kuuluu? Muista, että D= duurisointu Dm= mollisointu

Tee vaikka taulukko:

D-sointu= d fis a

Bb-sointu= b d f

Pianon kuva ja napit ovat tässä tarpeen. Kertaa duuri- ja mollisointujen tekeminen edellisten viikkojen ohjeista. Mitä tietoja tarvitset?

TEHTÄVÄ 3. Lue seuraava teksti

 Kromaattiset sävelet eli mustat koskettimet

Olemme toistaiseksi opetelleet valkoiset koskettimet eli juurisävelet, joita on seitsemän. Nyt otamme työkalupakkiin mukaan myös mustat koskettimet, joita on viisi. Yhteensä siis länsimaisessa musiikissa on kaksitoista mahdollista säveltä, joilla tehdä musiikkia.

Monella olikin jo pianoonsa piirrettynä myös mustat koskettimet. Kuten kuvasta näkyy, jokaiselle mustalle koskettimelle on olemassa kaksi nimeä. Esimerkiksi C-äänen oikealla puolella oleva kosketin voi olla C# (lausutaan cis) tai Db (lausutaan des).

#= ylennysmerkki --> lisää sävelen nimeen -is
b= alennusmerkki--> lisää sävelen nimeen -es tai pelkkä -s, jos se on vokaali

Merkit korottavat tai alentavat säveltä puolisävelaskelen eli yhden koskettimen verran.

G# = gis eli ylennetty g
Gb = ges eli alennettu g

TEHTÄVÄ 4: Kirjoita seuraavien sävelten nimet ylläolevien ohjeiden mukaan.

a) D#

b) Ab

c) G#

d) F#

e) Eb

f) Fb

💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣💣

8.4. 2020 KESKIVIIKKO

Soinnut ja niiden kanssa pelaaminen alkavat olla teillä hyvin hallussa. Tällä viikolla vähän enemmän keholla tekemistä. Mene sporttipankkiin Sporttipankki ja valitse itsellesi sopivan tasoinen kehorytmi. Opettele tekemään se, ja lähetä opelle videona Whatsappiin.

-Jos haluat tunnista hyvät pisteet, ota vaikea tai keskivaikea /2 helppoa

-Jos vähempikin riittää, ota 1 helppo rytmi

-Kasvoja ei ole pakko kuvata, jos et halua

👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏😺👏

1.4. 2020 KESKIVIIKKO
Monelle sointujen rakentaminen tuntui vaikealta. Kerrataan tänään perusteet, ja mennään eteenpäin.

KOLMISOINTUJEN PERUSTEET
1. Kolmisointu muodostuu kolmesta sävelestä.
2. Sävelet ovat aina joka toisella "kirjaimella".
3. Kolmisointu voi olla duuri tai molli.

Kaikilla on nyt kotona itse piirretty piano. (Jos kadotit sen, tee uusi.)

TEHTÄVÄ 1. Muodosta kolmisointu valkoisilla koskettimilla
a) e:stä alkaen
b) d:stä alkaen
c) f:stä alkaen
d) g:stä alkaen
e) a:sta alkaen

Tutkitaan, onko sointu duuri vai molli. Nyt tarvitaan myös mustia koskettimia. Laske, kuinka monta kosketinta on kahden ensimmäisen äänen välillä. Esimerkkinä C:ltä alkava sointu:

C:n ja E:n väliin jää 3 kosketinta, 2 mustaa ja 1 valkoinen. Tämä on siis duurisointu.

Jos koskettimia jää ensimmäisten kahden äänen väliin vain 2, kyseessä on mollisointu.


TEHTÄVÄ 2. Kirjoita ykköstehtävän sointujen perään, onko kyseessä duuri (D) vai molli (M). KÄYTÄ PAPERIPIANOASI APUNA! LAITA VAIKKA NAPIT TMS. KOSKETTIMILLE.

Duurisoinnut merkitään kappaleeseen isolla kirjaimella, esim. C (See-duuri).
Mollisoinnut merkitään lisäksi pienellä m- kirjaimella, esim. Cm (See-molli).

TEHTÄVÄ 3. Katso, ovatko seuraavat soinnut duureja ja vai molleja, ja merkitse ne oikein.

a) 

b) 


c) 


TEHTÄVÄ 4. Käy kuuntelemassa vapaavalintaista pianomusiikkia, ja kirjoita tehtävään vastaukseksi, mitä kuuntelit.
25. 3.2020 KESKIVIIKKO

Viime viikon irkkumusiikkipläjäys sujui teiltä kerrassaan esimerkillisesti! (Paitsi niillä, joilla on tehtävä palauttamatta, mur.) Kerrataan tällä kertaa musiikin aakkoset, pianon valkoiset koskettimet ja kolmisointujen muodostaminen. Harjoitellaan myös sointumerkkien lukemista ja tutustutaan sointujen käännöksiin.

TEHTÄVÄ 1. Aloita kirjoittamalla paperille musiikin aakkoset siistiin riviin, tasavälein.

Piirrä sitten ympärille pianon koskettimet. Voit katsoa mallia alta. Tee siistiä työtä!

TEHTÄVÄ 2. Muodostetaan kolmisointuja. C:ltä alkava kolmisointu on nimeltään C-duuri. Siihen otetaan ensin sävel C ja sitten joka toinen ääni, kunnes koossa on kolme säveltä. Eli C, E ja G. Jatka piirtämiesi koskettimien alapuolelle:

a) Mitä säveliä tarvitaan G:stä alkavaan sointuun?

b) Mitä säveliä tarvitaan F:stä alkavaan sointuun?

c) Entä A:sta alkavaan?

Katso nyt video, jossa pianonsoitonopettaja neuvoo, miten sointuja käytetään.

https://www.youtube.com/watch?v=gVDVQv-Hvok

TEHTÄVÄ 3. Yläpuolella näet katkelman Beatlesin Let it be- kappaleesta sointuineen. Kirjoita mahdollisimman pienillä liikkeillä sointujen sävelet. Aloita C-duurisoinnun käännöksestä, jossa on alimpana e.

Eli siis kirjoita ensin e-g-c  Voit kirjoittaa soinnut myös niin, että äänet ovat päällekäin, e alimpana, sitten g ja päällimmäisenä c.

Mieti nyt, miten pääset mahdollisimman vähän sormia siirtämällä G-sointuun. G on jo valmiina keskellä. Muut G-soinnun sävelet ovat H ja D. G pysyy paikoillaan, C:ltä siirrytään viereiseen H-säveleen ja E:ltä viereiseen D-säveleen. Jatka samalla tavalla kappaleen 2 ensimmäistä riviä. Käytä piirtämääsi pianoa apuna. Saat käyttää oikeaakin, jos jollakin on :)

e-g-c  d-g-h ...

C-duurisointu, e alimpana

G-duurisointu mahdollisimman vähillä siirroilla

Tärkeää: Pyydä apua heti, kun tarvitset. Mielellään tietysti oppitunnin aikana, mutta vastaan muulloinkin, jos ehdin. Saa soittaa tai viestittää.

Jos aikaa jää, kuuntele hyvää musiikkia!

Kuvaa koko paperi ja lähetä Hennalle Whatsapilla, numero Wilman tuntipäiväkirjassa. HUOM! Eri numero kuin viime viikolla.

18. 3.2020 KESKIVIIKKO

-Tutustuimme viimeksi irlantilaiseen kansanmusiikkiin. Jatketaan tutustumista omin neuvoin. Tässä on linkki Synkooppi- lehden artikkeliin irlantilaisesta musiikista. Koko artikkelia ei ole pakko lukea! Tarvitset nyt silmäilevän lukemisen taitoa.

https://synkooppilehti.wordpress.com/2018/01/04/irlantilainen-kansanmusiikki-ja-sen-suhde-luontoon/

Etsi artikkelista vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1. Irlantilaisen musiikin tyypillisimpiä soittimia (ainakin 4):
2. Mitä on sean nós?
3. Mainitse ainakin 3 irlantilaisen musiikin tyylilajia. Tunnilla mainittiin jig ja reel, etsi kolme muuta.
4. Poimi tekstistä 2-4 asiaa, jotka kertovat muusikoista tai soittajista.
   

   
5. KUUNTELUTEHTÄVÄ: https://www.youtube.com/watch?reload=9&v=hY_4uK5VSdM
   a) Mitä soittimia tunnistat videolta? (Pisteet myös hyvistä yrityksistä!)
   b) Mitä esityksen puolessa välissä tapahtuu? (Pisteet hyvästä kuvailusta.)
6. SOITTOTEHTÄVÄ: Kokeile lusikoiden soittamista. Jos et saa englannin kielestä selvää, ei haittaa. Katsele ja matki, tämä on kansanmusiikin soittamisen ydin muutenkin.
   https://www.youtube.com/watch?v=X5e0TVUC_ko